New Yorkin historiallinen kirjasto

New Yorkin julkisen kirjaston, tuon merkittävän instituution, juuret juontavat aikaan, jolloin New Yorkista oli muodostumassa yksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. 1800-luvun jälkipuoliskolla New York oli jo ohittanut Pariisin väkimäärässä ja oli ottamassa nopeasti kiinni Lontoota, joka oli tuolloin maailman väkirikkain kaupunki.

Onneksi tämä pullisteleva ja jonkin verran pramea metropoli piti asukkainaan myös miehiä, jotka ennakoivat, että jos New Yorkista todella tulisi yksi maailman suurimmista urbaanin kulttuurin keskuksista, sillä olisi oltava myös hieno kirjasto. Heidän joukostaan erottui Samuel J. Tilden (1814–188), kerran kuvernööri, joka ennen kuolemaansa testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan – noin 2,4 miljoonaa dollaria – ilmaisen kirjaston ja lukuhuoneen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi New Yorkin kaupungissa.

New Yorkin historiallinen kirjasto

Kirjastot saivat taloudellista tukea

Tildenin kuoleman aikoihin New Yorkilla oli jo kaksi melko merkittävää kirjastoa Astor ja Lenox, mutta kumpaakaan ei voinut nimetä todella julkiseksi instituutioksi Tildenin visioimassa mielessä. Astorin kirjasto luotiin John Jacob Astorin (1763–1848) anteliaisuuden avulla. Hän oli saksalainen maahanmuuttaja, joka oli kuollessaan rikkain mies Amerikassa. Testamentissaan hän jätti 400 000 dollaria kirjaston perustamiseksi New Yorkiin. Astorin kirjasto avasi ovensa vuonna 1849 rakennuksessa, joka on nykyään koti New Yorkin Shakespeare-festivaalin Joseph Papp Public Theaterille. Vaikka kirjat eivät kiertäneet ja aukioloajat olivat rajalliset, paikka oli suuri lähde referensseille ja tutkimukselle.  

Vuoteen 1892 mennessä sekä Astor- että Lenox-kirjastoilla oli taloudellisia vaikeuksia. Yhdistelmä hupenevia pääomia ja laajenevia kokoelmia oli pakottanut luottohenkilöt harkitsemaan missiotaan. Tässä kohdin John Bigelow, newyorkilainen asianajaja ja Tildenin luotettu, muotoili suunnitelman, jossa Astor- ja Lenox-kirjastojen ja Tilder Trustin resurssit yhdistettäisiin uuden entiteetin luomiseksi – nimeltä The New York Public Library, Astor, Lenox and Tilden Foundations. Bigelowin 23.5.1895 allekirjoitettua ja silloin siihen suostuttua suunnitelmaa pidettiin ennennäkemättömänä esimerkkinä yksityisestä filantropiasta yleiseksi hyväksi.

Uuden julkisen kirjaston kodiksi valittu paikka oli Croton Reservoir, suosittu kävelypaikka, joka vei kahden korttelin kokoisen alueen Fifth Avenuelta. Tohtori John Shaw Billings, yksi aikansa nerokkaimpia kirjastonhoitajia, nimettiin johtajaksi. Billings tiesi tarkalleen, mitä halusi. Hänen designinsa, nopeasti luonnosteltuna paperinpalaselle, sai kunnian toimia varhaisena suunnitelmana majesteettiselle rakennukselle, josta on tullut maamerkki.

Kirjoja

Haaveissa suuri lukuhuone

Kirjastojen keskiössä on usein suuri lukusali, johon ihmiset keräytyvät lukemaan kirjaston kirjoja, lehtiä tai muuta materiaalia. Vuosien varrella lukusalien merkitys on toki muuttunut paljon, kirjojen ja päivän lehtien lukemisen lisäksi niissä voi kuunnella musiikkia kuulokkeilla, käyttää tietokonetta esimerkiksi Facebookin selaamiseen, foorumeille kirjoitteluun, kiekkojen pyöräyttämiseen tai vaikkapa huutokauppaan tai työnhakuun. Monille vähävaraisille kirjastojen lukusalien yhteiskäyttöiset tietokoneet ovat elintärkeä henkireikä, jos heillä ei ole itsellään varaa ostaa tietokonetta.

Billingsin suunnitelmaan kuului valtava lukuhuone ja kaikkein nopein kuljetussysteemi maailmassa, jotta kirjaston resurssit saataisiin niitä pyytävien käsiin mahdollisimman sujakasti. Avoimen kilpailun seurauksena, joka käytiin kaupungin maineikkaimpien arkkitehtien kesken, melko tuntematon yritys Carrère and Hastings valittiin suunnittelemaan ja rakentamaan uusi kirjasto. Beaux-Arts-suunnittelun huippukohtana pidetty tulos oli suurin marmorirakennelma, jota oli ikinä yritetty Yhdysvalloissa. Ennen kuin rakentaminen saattoi alkaa noin 500 työntekijän piti kuitenkin käyttää kaksi vuotta purkutöissä ja paikan valmisteluissa. Kulmakivi laskettiin viimein toukokuussa 1902.

Työt edistyivät hitaasti mutta varmasti monumentaalisella kirjastolla, jonka valmistuminen tuli lopulta maksamaan 9 miljoonaa dollaria. Kesällä 1905 suuret pylväät asetettiin paikoilleen ja kattotyöt alkoivat. Vuoden 1906 loppuun mennessä katto oli saatu valmiiksi ja suunnittelijat aloittivat viiden vuoden sisätyöt. Vuonna 1910 75 mailia hyllyjä asennettiin valtaisien kokoelmien taloon. Yli miljoona kirjaa asetettiin paikoilleen kirjaston virallista käyttöönottoa varten 23. toukokuuta 1911 – päivälleen 16 vuotta siitä, kun historiallinen Astor, Lenox and Tilden Foundationsin luonut sopimus allekirjoitettiin. Seremoniaa johti presidentti William Howard Taft ja siihen osallistuivat muun muassa kuvernööri John Alden Dix ja pormestari William J. Gaynor.  

Seuraavana aamuna New Yorkin hyvin julkinen kirjasto avasi virallisesti ovensa. Vastaus oli ylitsepursuava. 30 000 ja 50 000 vierailijan väliltä oleva määrä ihmisiä vaelsi läpi rakennuksen ensimmäisenä päivänä, kun se oli auki. Yksi ensimmäisistä haetuista oli N. I. Grotin tutkimus Friedrich Nietzschestä ja Leo Tolstoista. Kirjan lainaaja vastaanotti sen kuudessa minuutissa hieman aamuyhdeksän jälkeen. Toisena aikana kirjasto oli julkistanut kierrätysosastonsa konsultoituaan The New York Free Circulating Librarya helmikuussa 1901. Kuukautta myöhemmin ”teräsparoni” Andrew Carnegie tarjosi 5,2 miljoonaa dollaria haarakirjastojen rakentamiseksi halki New Yorkin – olettaen, että kaupunki tarjoaisi paikat ja rahoittaisi kirjastojen ylläpidon ja operaatiot.

Lukuhuone

Haarakirjastot

Myöhemmin samana vuonna julkinen kirjasto eli englanniksi The New York Public Library teki sopimuksen New Yorkin kaupungin kanssa operoidakseen 39 Carnegie-haaraa Bronxissa, Manhattanilla ja Staten Islandilla – Brooklyn ja Queens olivat ehtineet perustaa erillisiä kirjastosysteemejä; Brooklyn Public Library ja Queens Library ovat edelleen erillisiä entiteettejä. Niinpä heti New Yorkin julkisen kirjaston ensi päivistä lähtien kumppanuuden traditio kaupungin kanssa ja kädenojennus yhteisölle luotiin, ja ne jatkuvat yhä tähän päivään asti.

Melkein yhdessä yössä New Yorkin julkisesta kirjastosta tuli olennainen osa amerikkalaisen elämän intellektuaalista kudelmaa. Sen varhaisimpien hyötyjien joukossa olivat äskettäin saapuneet siirtolaiset, joille kirjasto tarjosi kontaktin heidän uuden maansa kirjallisuuteen ja historiaan kuten myös perinteisiin, joita nämä ihmiset toivat mukanaan. Nykypäivänä kirjaston 92 sijaintipaikkaa sisältävät neljä tutkimuskeskusta, jotka keskittyvät humanistisiin ja sosiaalisiin tieteisiin, performanssitaiteisiin, mustien historiaan ja kulttuuriin, liiketoimintaan ja teollisuuteen. Läpi systeeminsä kirjasto tarjoaa ilmaisen ja avoimen pääsyn fyysisiin ja elektronisiin kokoelmiin ja informaatioon, kuten myös kaikenikäisille suunnattuihin palveluihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *