Kuukausi: marraskuu 2018

The Economist -lehti uskoo 3D-tulostuksen käynnistävän ”uuden teollisen vallankumouksen”, sillä se tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rakentamisen ja lääketieteen saroilla. 3D-tulostus, tai kolmiulotteinen tulostus tarkoittaa tuotteistamista virtuaalisesta mallista fyysiseksi esineeksi. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia, lasia tai keraamia, jotka johdetaan tulostimeen esimerkiksi nauhana tai jauheena. Nauha tai jauhe sulatetaan tai liuotetaan nesteeseen ja suihkutetaan alustalle kovettumaan uuteen muotoonsa ohuina kerroksina. Talojen kolmiulotteisessa tulostuksessa rakennusmateriaalina toimii sementti.Ensimmäiset 3D-tulostimet otettiin käyttöön 1980-luvulla, mutta ne olivat tuolloin suuria ja kalliita, ja käytettävät rakennusmateriaalit olivat rajattuja. Yhdysvaltalainen Chuck Hull patentoi stereolitografian vuonna 1987, mikä vaikutti merkittävästi 3D-tulostimien kehittymiseen. Stereolitografia on kolmiulotteisen tulostuksen tekniikka, jossa ultraviolettivalo kovettaa fotopolymeerinesteen, joka toimii uuden tuotteen rakennusaineena. Hull toimi myös 3D Systems -yrityksen perustajajäsenenä. 3D Systems oli maailman ensimmäinen 3D-tulostukseen keskittyvä yritys.3D-tulostimia käytetään ammattikäytössä muun muassa arkkitehtuurissa, tuotemuotoilussa ja konesuunnittelussa luonnosten muodossa. Valmiita kolmiulotteisia tuotteita käytetään myös muun muassa koruteollisuudessa, hammastekniikassa ja veistostaiteessa. Vaatekappaleista muun muassa kenkiä ja silmälasien kehyksiä on tuotettu 3D-tulostimilla, ja esimerkiksi ajoneuvoihin on mahdollista valmistaa varaosia, joita autovalmistajat eivät enää vanhoihin malleihin valmista. Myös muun muassa lentokoneiden osia on tuotettu 3D-tulostamalla, ja Airbus A350 XWB -lentokoneessa on käytetty yli tuhatta tulostettua komponenttia. Myös elävää kudosta on yritetty tulostaa, ja ensimmäinen testi tapahtui vuonna 2016 Yhdysvalloissa Wake Forrest Institutessa. Kolmiulotteisesti tulostettua kudosta istutettiin koe-eläimeen onnistuneesti. Tulevaisuudessa odotetaan olevan mahdollista tulostaa muun muassa luita, korvia, verisuonia ja niveliä lääketieteelliseen käyttöön.

Zero-G Printer toimii painovoimattomissa tiloissa, mikä mahdollistaa avaruusasemilla tulostamisen. Vuonna 2014 tulostin toimitettiin kansainväliselle avaruusasemalle, ja samana vuonna tehtiin ensimmäinen tulostus avaruudessa, laitteiden korjaamiseen tarvittava hylsyavain. Zero-G Printer ja muut vastaavat tulostimet mahdollistavat nopeasti tarvittavien esineiden, kuten esimerkiksi työkalujen, toimittamisen tai tässä tapauksessa tulostamisen etäisille alueille, kuten avaruuteen tai esimerkiksi napajäätiköille.MakerBot Industries on yritys, joka valmistaa edullisia rakennussarjoja kotikäyttöisten tulostimien rakentamista varten. Ultimaker pyrkii tarjoamaan asiakkailleen laadukkaita 3D-tulostimia, monipuolisen ohjelmiston ja tulostintarvikkeita. RepRap on yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää edullisia tulostimia, jotka pystyvät myös uudelleentulostamaan toisia tulostimia. Tämä mahdollistaa yhä edullisemman 3D-tulostimien valmistamisen. Contraptor on käynnissä oleva suunnitteluprojekti monitoimilaitteelle, jossa yhtenä toimintona olisi mahdollisesti myös 3D-tulostin. Prenta Oy tuottaa Suomen suurimpia 3D-tulostimia. Erilaisia 3D-tulostimia löytyy joka hintaluokasta, ja hinta määräytyy tulostinten laadun ja valmistajan mukaan.

Omatoimista tulostusta

Suuret tulostinvalmistajat kehittävät jatkuvasti helppokäyttöisempiä ja edullisempia malleja, jotka mahdollistavat kolmiulotteisen tulostamisen kotitiloissa. Kotikäyttöiset 3D-tulostimet voivat tosin olla vaarallisia, sillä esimerkiksi muovia rakennusaineena käytettäessä ilmaan erittyy allergisoivia kaasuja, nanohiukkasia ja syanidia. Pienet tulostukset eivät ole haitallisia, mutta isommat, enemmän aikaa vievät tulostukset kannattaa tilata ammattilaisilta, joilla on käytössä tarvittavat tilat ja tarvittava ilmanvaihto. Yle:n uutiset kutsuvat näitä kotitulostimia ”Vuoden turhakkeeksi”, sillä heidän mukaansa kotitulostimilla ei saa laadukkaita tuotteita, ja että ne sopivat lähinnä vain lelukäyttöön. Yle suosittelee, että turvallisuuteen liittyvät osat kannattaa mieluummin tilata, kuin koittaa tulostaa itse, sillä tulostetut eivät välttämättä ole yhtä kestäviä ja näin ollen myös turvallisia.

Kotikäyttöön tarkoitettuja tulostimia voi suhteellisen helposti rakentaa kotioloissa, ja kotirakennussarjat maksavat 200–3 000 euroa. Teolliset 3D-tulostimet maksavat satoja tuhansia euroja, mutta myös tuottavat laadukkaampia tuotteita. Omien mallien mukaisia kolmiulotteisia tuotteita on mahdollista myös tilata tulostuspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Joissain kirjastoissa on käytössä 3D-tulostimia, joilla voi omakustanteisesti tulostaa 3D-esineitä.

Nykypäivän yhteiskunta kulkee käsi kädessä digitalisaation kanssa. Kuluttajilla on korkeat odotukset tuotteiden muotoilua ja toimintoja kohtaan, ja siksi tuotteita ja palveluja tulee kehittää jatkuvasti. Digitaalisuuden kasvu ei näytä merkkejä tahdin hidastumisesta, vaan markkinoille tulee kestävämpiä pattereita, nopeampia yhteyksiä, ja Wi-Fi-yhteyksiä löytyy maailman syrjäisemmistäkin kolkista. Digitaalisuus tulee kuluttajaa vastaan useasta eri suunnasta ja usealla eri tavalla, eikä sen vaikutuksia tai läsnäoloa aina edes huomaa. Siksi digitaalisuus on myös yhä enemmän mukana yritystoiminnassa. Yritykset pyrkivät houkuttamaan asiakkaita verkkosivujen tai sosiaalisen median kanavien kautta, tai esimerkiksi koukuttavien mainosten avulla. Digitaalinen muotoilu on graafisen muotoilun alalaji. Digitaalinen muotoilu viittaa siihen, mitä on luotu ja tuotettu näytöille. Digitaalisen muotoilun alalla työskentelevät osaavat käytännössä samat asiat kuin graafiset suunnittelijat, mutta he osaavat käyttää osaamistaan laajemmin, myös esimerkiksi digitaalisten sovellusten ja animaatioiden tuottamisessa. Digitaalista muotoilua ovat muun muassa internetsivuilla olevat mainokset, monimediaiset esitykset, digitaaliset mainostaulut, sosiaalinen media, 3D-muotoilu ja 2D-animointi.Digitaalisessa suunnittelussa käytetään esimerkiksi osana verkkoselaimia erilaisia komentokieliä. Komentokieliä tai komentosarjakieliä ovat kielet, jotka suorittavat tiettyjä komentosarjoja. Komentosarjakielet on luotu automatisoimaan tehtäviä sovitussa järjestyksessä. Niitä ovat muun muassa GTML5, CSS3 ja Javascript.Digitaalinen tuotesuunnittelu ratkaisee toiminnallisen ongelman muodollisella ratkaisulla. Suunnittelija tunnistaa todellisen ongelman, tarjoaa parhaan mahdollisen ratkaisun ja julkaisee sen markkinoille, mikä luo kysyntää kyseiselle ratkaisulle. Digitaalinen suunnittelija toimii olennaisena osana luovaa tiimiä koko prosessin ajan, ideoinnissa, suunnitteluvaiheessa, itse luomisprosessissa ja palautteenannossa. Myös kritiikin vastaanottaminen ja sen mukaisten korjauksien tekeminen kuuluu suunnittelun prosessiin.

Digitaalisen suunnittelun alalla työskentelevät käyttävät luovuutta ja tietoteknillisiä taitoja luodakseen visuaalista tuotosta. He ovat ammattilaisia, jotka työskentelevät joko studioissa, toimistoissa, tai kotoaan käsin luodakseen multimediaista ja digitaalista sisältöä. Digitaaliset suunnittelijat luovat internetsivustoja, tietokonepeligrafiikoita ja esimerkiksi erikoisefektejä elokuviin. He työskentelevät myös erilaisten graafisten projektien parissa, kuten esimerkiksi interaktiiviset museot tai taidenäyttelyt, ja erilaiset opetusohjelmistot.Digitaalista muotoilua löytyy nykyään kaikkialta, eikä sen vaikutuksia ja olemassaoloa aina edes huomaa. Digitaalinen muotoilu luo ratkaisuja ongelmiin, sekä antaa uusia tapoja kommunikoida. Digitaalista muotoilua löytyy nykyään lähes jokaisesta yritystoiminnasta, esimerkiksi yritysten omien verkkosivujen tai sosiaalisen median muodossa. Kuluttajien käyttäytymisen tutkiminen eri vaiheissa ostoprosessia on oleellinen osa digitaalisen muotoilun prosessissa. Muotoilijan tulee tuntea kuluttajat tarpeet ja odotukset, ja tuotteen tulee vastata kysymyksiin, toisin kuin herättää niitä. Vaikka digitaalinen muotoilu vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikealta, tuloksista puhuttaessa usein yksinkertainen ja minimalistinen lopputulos on paras mahdollinen. Tuote tehdään kuluttajaa, ei tekijää varten, joten kuluttajan on ymmärrettävä tuote täysin.

Työn touhussa

Usein työnantajat odottavat digitaalisilta suunnittelijoiltaan vähintään kandidaatintutkintoa graafisesta suunnittelusta, kuvataiteista, digitaalisesta suunnittelusta tai digitaalisista taiteista. Digitaaliset suunnittelijat voivat työskennellä muun muassa multimediataiteilijoina, animaattoreina, verkkosuunnittelijoina, 3D-taiteilijoina, graafisina suunnittelijoina tai luovina johtajina. Töitä alalla on tarjolla paljon, sillä digitaalisuuden merkitys tässä maailmassa kasvaa koko ajan, joten digitaalinen osaaminen on suuri plussa työnhaussa.Internetistä löytyy paljon erilaisia työkaluja digitaalista suunnittelua varten, jotka mahdollistavat digitaalisen sisällön tuottamisen lähes missä vain, kenen toimesta vain. Digital design.tools on sivusto, johon on kerätty erilaisia työkaluja ja sovelluksia, jotka auttavat luomisprosessissa. Sivustolta löytyy muun muassa sovellukset Moqups, Flinto ja Kite Compositor. Verkostoitumisalustoja on muun muassa Abstract. Omiin tuotoksiin voi kerätä arvosteluja esimerkiksi Pastelin tai Origamin kautta. Visuaalisia työtiloja ovat muun muassa Whimsical ja Marvel.

Digitaalinen media on osana jokapäiväistä elämää tässä teknologian johtamassa maailmassa. Siksi digitaalisesti lahjakkaille ihmisille on kysyntää. Digitaalinen suunnittelu on paljon muuta kuin vain teknistä osaamista, sillä hyvä suunnittelija osaa myös markkinoida itseään ja töitään. Hyvä digitaalinen suunnittelija on luova, monipuolinen, ja luo käyttäjäystävällisiä tuotteita.Digitaaliset suunnittelijat yhdistävät luovuutensa tekniseen tietotaitoon, ja tuovat grafiikat, animaatiot ja visuaaliset efektit eloon. Hyviä digitaalisen suunnittelijan luonteenpiirteitä ovat muun muassa jano oppia, kyky ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä, sekä vahvat kommunikaatiotaidot. Teknisiä taitoja tulisi osata soveltaa käytännössä: esimerkiksi Adobe Photoshop:ia käyttävien tulee olla luovia, verkkosivuja suunnitellessa tulee omata hyvät organisaatiotaidot ja sosiaalisen median sisältöä luodessa tulee olla hyvä aikataulutuksessa ja pysyä sovituissa määräajoissa.Tuotesuunnittelussa on tärkeää ensinnäkin keskittyä tuotteeseen, eikä vain sen suunnitteluun. Suunnittelu koostuu bisnesanalyyseistä, tutkimuksista, markkinoinnista ja ohjelmiston kehittämisestä, mikä on vain alustusta itse tuotteen tuottamiselle. Hyvin suunniteltu on kuitenkin jo puoliksi tehty, joten suunnitelmavaiheesta ei pidä luistaa. On vain pyrittävä luomaan selkeä kuva jo alussa rakennettavasta tuotteesta, näin myös suunnittelun organisointi helpottuu. Tuotesuunnitteluun kuuluu jatkuva tiedonhankinta ja -vaihto, kysymyksiä virtaa suuntaan ja toiseen, ja uusia ideoita ja näkökulmia syntyy koko prosessin ajan. Tuotetta suunnitellessa on ajateltava tuotteen käyttäjiä: mitä he haluavat ja tarvitsevat, ja millaisia odotuksia heillä on tuotteen suhteen. Hyvä tuote on visuaalisesti selkeä, helposti navigoitavissa, muokattavissa erilaisiin tilanteisiin, ja ennen kaikkea tuote vastaa kysymyksiin ennemmin kuin herättää niitä. Usein vähemmän on enemmän, sillä liika monimutkaisuus luo ongelmia niin tuottajalle kuin käyttäjälle.

Töitä hakiessa digitaalisella suunnittelijalla on hyvä olla mukanaan selkeä portfolio, josta työnantaja näkee aikaisemmin tehtyjä tuotoksia. Usein työnantajat odottavat työnhakijoilta vähintään kandidaatin tutkintoa digitaalisen suunnittelun aloilta. Työnhakijan tulee osata välittää omia ideoitaan ja ilmaista visioitaan digitaaliteknologian avulla. Nämä taidot ovat suurena etuna erittäin kilpailukykyisessä, mutta kiehtovassa digitaalisen suunnittelun maailmassa. Digitaaliseen suunnitteluun kuuluu useita eri osaamisen osa-alueita. Aihetta opiskellessa aluksi harjoitellaan kuvittamisen, valokuvauksen ja videontuotannon perusteita: perspektiiviä, värejä, valaistusta, sekä teknisiä ja luovia näkökulmia. Suunnitteluperiaatteista ja -tekniikoista tulee oppia, miten soveltaa keskeisiä periaatteita ja tekniikoita ideoiden visuaaliseen viestintään. Luovaa piirtämistä harjoitellean taiteen luomisen elementtien, kuten linjojen, muotojen, värien, rakenteiden ja erilaisten piirtämistekniikoiden ja -tyylien kautta.Lisäksi digitaalisen suunnittelijan on osattava typografian toimintaa, estetiikkaa ja soveltamista suunnitteluun; miten luoda käyttäjäkeskeisiä käyttöliittymiä web- ja sovellussuunnitteluun; sekä tulostusteknologian perusteet ja tulostusten laadun tarkkailua ja ohjausta. Suunnittelijan tulee osata esittää omia töitään ja ideoitaan, siksi vaaditaan vahvoja esitystaitoja: miten esittää luovia konsepteja, järkeistää malleja ja vastaanottaa ja käsitellä kritiikkiä. Käytännön kokemusta saa harjoitteluista, työsuhteista ja projekteista: miten työskennellä nopeasti ja tehokkaasti ja tehdä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa paineen alla.

Oikeissa opeissa

Digitaalista suunnittelua voi opiskella joko verkkokurssien kautta tai lähiopetuksena korkeakouluissa. Southeastern University Kaliforniassa, Yhdysvalloissa tarjoaa kandidaatin tutkintoa, joka keskittyy digitaaliseen mediaan ja suunnitteluun. Verkkokursseilla opiskellaan muun muassa verkkosuunnittelua, digitaalista ja sosiaalista mediaa, sekä digitaalista markkinointia.Academy of Information Technology, lyhennettynä AIT, mahdollistaa joko kampuspainotteisen opiskelun Australian Sydneyssä tai Melbournessa, tai verkkokurssien kautta opiskelun. AIT:stä valmistuu digitaalisen suunnittelun kandidaatiksi. Digitaalista tuotesuunnittelua voi opiskella esimerkiksi Yhdysvaltojen New Yorkissa sijaitsevassa Fashion Institute of Technology:ssa, Rhode Islandin School of Design:issa, Parsonin Communication Design MPS Program:issa tai Pratt institutessa, joka on johtava oppilaitos korkeakoulutasolla New Yorkissa.

Olen lukenut kirjoja siitä alkaen, kun opin lukemaan viiden vuoden iässä. Luin koko ajan ja kaikkialla. Aina, kun oli mahdollista, söin omenoita ja luin. Luin myös peiton alla taskulampun kanssa, kun kaikki kuvittelivat, että lapset nukkuvat jo. Koulun kirjaohjelma ei minua kovin paljon kiinnostanut, mutta muita kirjoja tuli luettua hyvä määrä jo nuorena. Siitä lähtien lukeminen on tarkoittanut minulle paljon muutakin kuin pelkkää tiedon saamista kirjoista ja sivujen selaamista: lukemiseen on alkanut kuulua jotain salaperäistä ja hyvin henkilökohtaista. Siitä tuli niin yksityinen prosessi, että sitä ei voi koskaan asettaa samaan riviin esimerkiksi elokuvien katsomisen kanssa. Miten minun kanssa-ajattelijat elävät nykymaailmassa, jossa paperikirjat syrjäytetään e-kirjoilla ja elokuvilla?

Helpompaa, Mutta Myös Haastavampaa

Kun paperikirjojen lisäksi alkoi ilmestyä myös e-kirjoja ja kaiken muunkin materiaalin kuten sanomalehtien lukeminen tuli helpommaksi, ihmiset alkoivat lukea enemmän, mikä on toki ilahduttavaa. Kun tavallisen paperikirjan kantaminen repussa tai laukussa voi olla hankalaa, puhelin kulkee aina mukana, ja sen kautta näemme, että joka päivä junissa, busseissa ja metrossa ihmiset lukevat ainakin jotain. Asian toinen puoli on se, että lukemisen määrän lisääntyessä sen laatuun on tullut muutoksia huonompaan suuntaan: älypuhelimet ja muutenkin netti analysoivat meidän kaikkien aikaisemmin lukemia materiaaleja ja tarjoavat uusia niiden perusteella. Jos on pari kertaa lukenut keltaisia uutisia, niin hyvin todennäköisesti oma älypuhelin tulee tällaista ajattelua kannattamaan – ja paremmat julkaisut suodatetaan pois. Lukemisen määrä kasvaa myös sosiaalisen median kautta, missä luemme koko ajan jotain, mutta mitä materiaalia se on? Muiden tavallisten ihmisten kirjoittamaa ja hyvin todennäköisesti myös erilaisia virheitä täynnä. Tällaisessa tiedon virrassa ihminen voi alkaa tuntea vaikeuksia oman mielipiteensä muodostumisen kanssa, sillä joka puolelta tulee tietoa, joka voi olla myös ristiriitaista. Lukijat ikään kuin hukkuvat materiaalivirran syvyyksiin eivätkä enää kykene ajattelemaan asioita yhtä kriittisesti kuin aikaisemmin. Tämän takia sanonkin, että tänä päivänä lukeminen tuli helpommaksi tekniikan kehityksen myötä, mutta samalla se tuli myös haastavammaksi kaikille niille ihmisille, joilla on selkeä ymmärrys laadukkaasta lukumateriaalista. Viivan vetäminen laadukkaan lukumateriaalin ja ilmiselvien asioiden jauhamisen väliin tulee yhä työläämmäksi uusille sukupolville: kun meillä oli aikaisemmin käytössämme vain tavallisia kirjoja, niissä laadukkaan materiaalin konsentraatio oli paljon korkeammalla tasolla kuin nykyisissä e-materiaaleissa.

Takaisin Paperikirjojen Maailmaan

Olen itsekin pikku hiljaa siirtynyt e-kirjoihin. Matkustan paljon, ja paperikirjojen lukeminen hämärässä voi olla hankalaa, joten luen puhelimelta. Lisäksi välillä luen useampaa kirjaa samaan aikaan enkä koskaan tiedä, mitä tiettyä kirjaa haluan lukea muutaman tunnin päästä. E-kirjasto omassa puhelimessa helpottaa siis lukemista kaikissa niissä tilanteissa, kun kotikirjasto tai tavallinen perinteinen kaupungin kirjasto ei ole ihan niin lähellä kuin sen toivoisi olevan. Häipyivätkö paperikirjat elämästäni siis kokonaan vai löytyykö niille vielä tilaa?Toivon, että ne eivät häivy koskaan. Vaikka kirjojen lukeminen omalta puhelimelta on hyvin kätevää, siihen prosessiin ei kuulu mitään muuta kuin pelkkää lukemista eli kirjaimilla ja lauseilla ilmaistun tiedon saamista. Paperikirjojen kanssa kaikki tuntuu täysin erilaiselta: joka sivulla on oma tarinansa, ja lukuvalo sekä lukuasento vaikuttavat aina siihen kokemukseen, jonka lukija lukuhetkeltään saa. Lukuhetket ovat minulle paljon tärkeämpiä kuin moni muu asia, ja juuri sen takia valmistaudun näihin lukuhetkiin hauduttamalla teetä etukäteen ja järjestämällä sopiva lukupaikka sohvalla tai pöydän ääressä. Ja jostain syystä tällainen ”oikea” lukeminen vie ajatukset aina paljon kauemmas kuin e-kirjojen lukeminen metrojunassa.